menokas perjantai

Heippa taas! Tavoitteenani olisi pitää vähän aktiivisempana tätä päivittelyä ja tänään kun on vilkas päivä ollut, voinkin "rentoutua" hetken läppäriä naputellen. :)

En ole maininnut, mutta kamerani oli sanonut itsensä irti ja sen akunlaturikin katosi muutossa, joten olen ollut kolme kuukautta jo täysin ilman kameraa. Jos joku ei tiennyt, niin se on minulle melkein sama, kuin monille olisi elämä ilman kännykkää. Minulla on kamera mukana AINA.
No sain viime viikolla luvan tuolta toiselta sohvankuluttajalta, että "pukki voi tilata etukäteis joululahjaksi kameran"  Minähän sitten postin sivua kulutin kuin tulisilla hiilillä istuisin, seuraten paketin kulkua. Tänään sitten tuli tekstiviesti paketista.. Ei mennyt tuntiakaan, kun koko poppoo oli autossa ja postin suuntaan auto liikkeellä. Koko konkkaronkka siksi että päätimme käydä ruokaostoksilla samalla reissulla.

Ei varmaankaan kovin vaikea arvata pysyikö kamera kauaa paketissa. ;) No tietty akku ladattiin eka, mutta pian jo pääsin sitä testailemaan ja hyvältä vaikuttaa tämä. :)

Tällaisen siis sain. Canon powershot a2300

Ostosreissun jälkeen Saaga söi jääkaapista eilisen makaronilaatikon lopun ennen päiväunia. Meitä alkoi kanssa hiukomaan, ja kovasti teki mieli pitsaa. Ehkä liian kovasti, ei jaksettu odottaa pitsapohjan kohoamista, joten keksin netistä hiivattoman (toisin sanoen nopeamman) pitsapohjan, muokkasin siitä omanlaisen ja ei kun kokkailemaan.

Täytteeseen tuli valkosipulinen tomaattimurska, paaljon juustoa,sekä pepperonia, pekonia ja ananasta :) nam!

Katjuskin pikainen pitsapohja:

5-6dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

1tl suolaa

2tl oreganoa tai pitsamaustetta

0,5 dl öljyä

3 dl maitoa/ vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää maito ja lopuksi öljy. Lisää tarvittaessa jauhoja, kunnes taikina irtoaa astiasta helposti, muttei ole liian kuiva. Levitä pohja pelille haluttuun muotoon (annos riittää koko pellille)

Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia. 

Vinkki 1. Laitan oreganon jo pohjataikinaan. Tuo ihanasti makua ja maistuu paremmin pitsassa, kuin päälle ripoteltuna pelkästeen. Halutessaan voi jättää pois :)

Vinkki2.  Pohjan päälle kun on levittänyt tomaattimurskan laitetaan suurin osa juustosta heti. Sitten täytteet ja päälle vain "väriksi" juustoa. Alla oleva juusto kiinnittää täytteen sopivasti, eikä pala niin helposti. Jos juuston laittaaa vain päälle siitä tulee helposti kuori.

Saaga heräsi sopivasti kun pitsa oli jäähtynyt, joten sekin pääsi sitä maistelemaan. :) Hyvää oli ainakin mun mielestä, vaikka onhan se hiivapohjainen kuohkeampaa. Puolison mielestä oli jopa tavallista parempaa. :)

Puuhailtiin me tänään muutakin. Käytiin nimittäin nyt illalla myös isäni luona kyläilemässä! Pääsi pikkusiskojakin näkemään pitkästä aikaa! <3 Ja Saaga sai 3 ja 5(kohta6) vuotiaista tätsyistään leikki kavereita. Kyllä oli tytöllä taas riemua kun tytöt näki. Niin ja ns." äitipuolellani" ( inhoan tota sanaa ;) ) oli myös synttärit tänään! Onnittelut lähetetty kiellosta huolimatta ;)

Kotiuduttiin suhteellisen myöhään, mutta hyvin saaga jaksoi ja nukkumaan meni kyllä helposti. <3 

Huomisesta sen verran, saatiin yökylä tilaus siskoilta, joten huomenna sitten mun raksupoksu siskoni tulevat tänne meille yökylään! <3 Saagalle siis tuplariemua tiedossa pariksi päiväksi. 

Todennäköisesti aikankin ohjelmassa on paljon puistoilua, bussiajelua ja kylpyammeleikkejä ja paljon muuta kivaa! :) 

Saaga on tosiaan sellainen ehkä jopa liiankin sosiaalinen luonne. Osaa hetken aikaa kyllä touhuta itekseen, mutta enemmän tykkää jos on seuraa ja touhua. Ja mitä enemmän melskettä ja kavereita sitä isompi hymy. Tämä neiti on kaveria täysin tuntemattomillekin. Puistossakin yksi päivä ryntäsi yhtä tuntematonta mammaa halaamaan ja moikkaamaan. :) 

Kaupassakin aina juttelee tuntemattomille.

Mutta jotta ei menisi liian pitkäksi, niin ÖITÄ kullanmurut! <3

Loppukevennykseksi Saagan soittoa <3

Ajankulu on julmaa!

Aika on vierähtänyt julman nopeasti! Tulipa tällaiseenkin asiaan havahduttua tällain lähellä joulukuuta kun selailin ja järjestelin sekaisia tietokoneen kuvakansioita. Tajusin myös ajan kuluneen niin paljon, että viimeisestä blogipäivityksestäkin on 10 kk!! HUI! Pyydän syvästi anteeksi pitkää hiljaiseloa. Kaikenlaista on tapahtunut ja paljon ollut kerrottavaa, aina vain ei muistanut tai jaksanut kirjoittaa. Lopulta ulohdin jo koko sivustonkin hetkeksi! Nyt taas on pari kuukautta jo ollut fiilis että voisi kirjoitella, mutta aina vain on jäänyt tekemäti. Olisi pitänyt päivittää monta hommaa blogissa ja kuvat järjestää, että sieltä saisi jotain esillekin.. saati keksiä kirjoitettavaa.. joten taas jäi. MUTTA, nyt sain sen homman viimein aikaiseksi kiitos ylimääräisen energialatauksen ja viimein jos saisi tämäkin palsta eloa! :) Anteeksi vielä kerrat pitkä tauko.

Tosiaan viimekirjoituksen jälkeen on tapahtunut niiin paljon, että en edes muista kaikkea, saati teksiin mahtuisi. Teenpä niin että mennään pikakelauksella nykyhetkeen? :)

Jotta oikein saan kiusata teitä laitan kuvat Saagan 1v. kakusta ;)

Täytteenä oli vadelmamoussea ja valkosuklaavaahtoa 

Saaga tosiaan kesäkuussa täytti vuoden! Saatiin teetettyä hienot 1.v kuvat valokuvaamossa kangasalla Studio reettamurasella. Ihana kuvaaja ja hyvät kuvat! :)

Ollaan reissailtu ympäriinsä niin etelä- kuin pohjois-suomeakin. Viimeksi mainittu tässä ihan vähänaika sitten syksyllä :) Reissuilta on kasa kuvia, mutta ikävä kyllä en edes viitti alkaa pähkäilemaan niiden kuvien joukosta julkastavaa kuvaa, joten antaa olla :D

Nyt syksyllä alkoi meilläkin aivan uudet kuviot, meistä tuli kaupunkilaisia sillä muutimme Kangasalta Tampereelle. Vielä suhteellisen lähelle keskustaa. Meiltä pääsee 20 minuutissa keskustaan kävellen :)

Niin ja mainittakoon, että minä ainakin tykkään tästä bussi systeemistä.. Täällä pääsen Saagan kanssa kulkemaan ympäri Tamperetta ilmaiseksi :)

Muutto oli kieltämättä yhtä suurta hässäkkää, mutta selvittiimpäs :P Olemme asuneet nyt 3 kuukautta uudessa asunnossa ja kyllä tuntuu ihan kodilta <3 Täällä on myös paljon puistoja, tästä Saaga tykkää.

No tämän hetken juttuja vielä ennen kuin lopetan ja painun itsekin nukkumaan! :P Kello lähenee puoltayötä...

Meillä tuli 11.11 Ossin kanssa vuosi täyteen siitä, kun sanoimme toisillemme tahdon! Ja samana päivänä oli vielä isänpäivä. Tuplasti juhlaa siis <3  Ja kyllä, vaikka olemme naimisissa, ei se meidän parisuhde minusta ainakaan ole huonoksi mennyt, vaikka polttareissa miehet varoitteli naimisiinmenosta ;)

Saaga sen kuin kasvaa. Se on oikea äidin pikku riiviö ja muru samaan aikaan <3 Todella energinen pieni taaperoinen! Ensikuussa jo puolitoista vuotta! Saaga tosiaan jo kävelee todella hyvin.. tai pitäiskö sanoa ennemmin että juoksee.. osaa se kävelläkin mutta...  koheli luonne kun on :) Mutta osaa se kyllä kiltisti ja hienostikin käyttäytyä, kun pitää. Sillä on vain vilkas luonne ja vahva tempeamentti .. lie kumpaan tullut? :)

Nyt Saagalla on todella kova kiipeilyvimma ollut jo kuukauden. Kiipeää sohville, tuoleille, rattaisiin, syöttötuoliin, sängylle, nukensänkyyn ym ym. minne lapsi nyt vain keksii kiivetä. Yritys on kova hyllyihin ja kaappeihin kun silmä välttää. Nyt viimeisin valloitus onkin keittiön pöytä, jonne mennään heti jos kukaan ei vahdi. Eli jostain syystä ei mene keittiöön enään ilman aikuista... NIIN.. ja sohvien istuimet ei riitä.. pitää kiipeillä nojille.... Huh.. sen vaan sanon, että tämän neidin kanssa pitää olla paljon energiaa ja silmät selässä :)

Mutta.. päivät remuten, niin kyllä yöllä nukutaankin hyvin :)

Ja jotta toinen muruseni, eli Niksu haukku ei unohtuisi, niin alkaa huomaan, että silläkin ikä jo painaa. Ei jaksa enään juosta kauaa ja pitemmät lenkit ottaa enemmän jo voimille, mutta kyllä sillä vielä energiaakin piisaa :) Saagalle Nicosta on tullut todella tärkeä. Käy vähän väliä tätä halaamassa, jos on samassa huoneessa. Myös Nico huolehtii Saagasta. Nico ei ole vihainen ja päällekäyvä koira, mutta kun olimme kylässä ja naapurin koira tuli sisälle (saaga samassa suoneessa, kuten nicokin) Meni niksu heti Saagan eteen  katse toiseen koiraan ja murisi sellasta varoitus murinaa tälle juuri tyyliin "Älä luulekaan tulevasi lähemmäksi tätä lasta."

Tämä koira on kiltti ja nicon kanssa tulevat toimeen ennestään, mutta saaga jännittyy aina sen nähessään,(pentumaisen luontoinen hyppivä koira) joten uskon että nico vaistosi saagan "pelon" ja meni suojelemaan. Ei ole aiemmin uhitellut tuolle koiralle meinaten.

Ja jotta kuviakin olisi tässä mun kahdesta murusta vähän tuoreempi kuva.

Tällaista tälläkertaa. Tämä mamma kuittaa ja painuu itsekin maate, sillä täällä on jo liian hiljaista ;)

Öitä! <3